Wienin kongressi 1814-1815

Wienin kongressin tarkoitus oli järjestää Euroopan olot uudelleen, koska Euroopan valtiaat olivat saaneet tarpeekseen Ranskan vallankumouksen ja Napoleonin sotien aiheuttamasta kuohunnasta. Kongressi pidettiin syksyllä 1814, Itävallassa, Wienissä ja se kesti kymmenen kuukautta.

Päätäntävallassa Wienin kongressissa olivat Ison-Britannian, Itävallan, Preussin ja Venäjän hallitsijat. Wienin kongressin päätökseksi tuli kolme periaatetta: restauraatio, legitimiteetti ja solidaarisuus.

Restauraation tarkoitus oli palauttaa Euroopan olot mahdollisimman lähelle sitä, mitä ne olivat ennen Ranskan vallankumousta.

Legitimiteetti takasi vanhoille hallitsijasuvuille oikeuden valtaistuimiinsa.

Solidaarisuuden tarkoitus oli hallitsijoiden lupaus antaa sotilaallista tukea, jos jokin monarkia joutuisi kumousyrityksen kohteeksi (kuten Ranskalle oli tapahtunut).

Wienin kongressissa tasapainopolitiikka tuli valtaan. Sen ideana oli, että kaikkien valtojen tulisi olla yhtä vahvoja, jotta yksikään ei voisi vallata muita, ja jos näin kävisi, muut valtiot liittoutuisivat ja nujertaisivat sen.

Hallitsijat jotka johtivat Wienin kongressia

Wienin kongressin jälkeen

Pyhä allianssi perustettiin Wienin kongressin jälkeen Venäjän tsaarin Aleksanteri I:n toimesta. Sen perustivat Venäjän, Itävallan ja Preussin hallitsijat. Liiton tarkoituksena oli Euroopan olojen vakauttaminen. Monet muut valtiot liittyivät Pyhään allianssiin. Iso-Britannia piti allianssia liian vanhanaikaisena, eikä liittynyt siihen. Vastakohta Pyhälle allianssille oli moderni kansallisvaltio, jossa joku muu kuin hallitsijasukuinen voi määrätä valtiota.

Tasapainopolitiikka turvasi Euroopan rauhan yllättävän pitkään. Se ei kuitenkaan kestänyt kauan vanhan yhteiskunnan hajotessa 1800-luvulla. Saksa ja Italia yhdistyivät. Venäjällä oli kärhämää Turkin kanssa ja Ranska sekä Iso-Britannia päättivät tukea Turkkia.